Kuinka ruutu varastaa rahaa?

Katsoin eilen Ruudusta Selviytyjät Suomi-jakson.  Sarja on lempisarjojani lapsuudesta ja eräänä pimeänä sunnuntai-iltana päätin suoda itselleni pakohetken ruudun taakse. Tunti aivot narikassa, kerran viikossa.

Muutamia vuosia aikaisemmin omistin television, PlayStation ja Netflix-tilaus pyöri vuosia. Päädyin myymään television ja PlayStationin muuton yhteydessä ja televisiota ei ole ollut ikävä sen jälkeen päivääkään.
Ei yhden yhtä mainosta, turhaa televisio-ohjelmaa tai keskustelua töissä, kuinka Paratiisihömpän uusin blodibimbo oli pussaillut jonkun Hunksin kanssa. Ei kiitos.

Hiukan myöhemmin, kun päätin tiukentaa budjettiani karsin myös Netflixin pois. Melkein 10 € kuukaudessa, 120 € vuodessa suoraan säästöön. Kuulostaa ehkä pieneltä summalta, mutta ajan saatossa sekin kasvaa korkoa korolle ja on paljon suurempi säästö kuin alun perin kuvittelinkaan. Viiden vuoden Netflix-säästö +690.09 euroa 7% korolla vs. -600 € 5 vuoden Netflix-tilaukset (10€/kk).

Sunnuntaina mietin, että menisinkö pitkästä aikaa elokuviin? Elokuvalippu kuitenkin maksaa suhteessa kokemukseen mielestäni turhan paljon. Joten päädyin kirjautumaan C-More sivustolle ja käyttämään 1 ilmaisen kuukauden kokeiluajan nyt. Rahaa ei kulunut yhtään, kun muistan vain perua tilauksen ajoissa. Loistavaa! Säästin leffalipun verran rahaa (+karkit, älä koskaan unohda karkkia!)

Mutta tänään huomasin, kuinka suuri syöppö televisio, ruutu ja televisiosarjat oikeastaan onkaan. Vietin kolme tuntia ruudun edessä tuijottaen sarjoja! Selkääni särki ja siirryin vain lattialle jatkamaan katsomista. Yksi jakso vielä. Kyllähän te tiedätte… Tämän kolmen tunnin aikana olisin voinut tehdä asioita, jotka kehittävät minua, tekevät minut onnelliseksi. Olisin voinut joogata ja selkääni ei koskisi. Olisin voinut opiskella tai lukea uusinta kirjaston kirjaa, joka odottaa pöydällä lukemista. Mutta eksyinkin viihteen loputtomaan suohon.

Ainut asia, mikä meillä on rajallista tässä elämässä on aika. Aika on asia, jota et saa rahalla ostettua lisää. Mutta, jos suhteuttaa ajan esimerkiksi omaan tuntipalkkaansa, niin tämä iltapäivän sarjamaraton maksoi minulle pyöreästi 60 €. Elämä ilman televisioita on kivaa. Taidan perua sen C-Moren nyt ja tarttua tuohon kirjaston kirjaan ja taas ensi sunnuntaina tyydyn katsomaan Selviytyjät Suomi-jakson. Yksi tunti, sohvalla peiton alla. Kiitos.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s